Minkälaista on pariluistelu?
Useimmat luistelua seuraavat henkilöt ovat mieltyneet paitsi erityisen hienoihin temppuihin ja hyppyihin, niin myös kauniiseen pariluisteluun. Pariluistelusta pitävät henkilöt seuraavat taas mielellään myös jäätanssia, jonka kokevat pariluistelun kaltaiseksi. Pariluistelussa on aina esiintymässä mies ja nainen tai poika ja tyttö -parit. Pariluistelun voidaan katsoa olevan siis hyvin perinteinen ja juhlava luistelumuoto.
Miten laji eroaa jäätanssista?
Pariluistelua verrataan hyvin usein jäätanssiin, sillä liikkeitä suorittamassa on kaksi henkilöä ja liikkeet suoritetaan usein ihanan kauniin musiikin siivittämänä. Mitä näkyviä eroja sitten voi lajien välillä havaita? Yksinkertaisesti sanottuna, pariluistelussa on mukana erilaiset elementit, eli pään yläpuoliset nostot, kuolemanspiraali ja tarkkaan määritetyt heittohypyt. Tärkeää on myös, että joukkue, eli pari, voi suorittaa kaikki vaadittavat elementit täysin samanaikaisesti ja yhdenmukaisesti. Pariluistelussa halutaan aina luoda illuusio “kahdesta luistelijasta yhtenä”.
Pariluistelun historia
Pariluistelun historia ulottuu hyvin pitkälle menneisyyteen. Vuonna 1908 pariluistelu oli ensimmäistä kertaa mukana maailmanmestaruuskilpailuissa Pietarissa. Vuonna 1908 pariluisteluun otti osaa kolme maata, eli Venäjä, Saksa ja Iso-Britannia. Olympialajiksi kaunis ja taiteellinen pariluistelu otettiin Lontoossa vuonna 1908, jolloin mukana koko tapahtumassa oli kaikkiaan kaksi kilpailuun osallistuvaa paria.
Lyhytohjelma ja vapaaohjelma
- Lyhytohjelman kesto
on kaksi minuuttia ja viisikymmentä sekuntia. Pakolliset osat ovat
heitto, nosto, heitto itsenäisellä alastulolla, paripiruetti, liukusarja, soolopiruetti sekä -hyppy että kuolemanspiraali.
- Vapaaohjelman kesto
on neljä ja puoli minuuttia, ja koreofragian voi suunnitella täysin itse. Vapaaohjelman peruselementteihin kuuluvat piruetit, hypyt ja askeleet. Taitavalta pariluistelijalta edellytetään itsekurin lisäksi rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä. Taitoluistelu tuo mukanaan aina myös erilasia hyviä ominaisuuksia, 
kuten itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin.
Pariluistelussa hankitut taidot kehittyvät aina sitä nopeammin, mitä enemmän aikaa harjoitteluun käytetään. Luistelu on yhä nykyään erittäin suosittu harrastus Suomessa, mutta pariluistelun tilanne ei ole tällä hetkellä yhtä hyvä. Suomen noin 80 luistelun jäsenseuraa tekevät työtä uusien taitoluistelijoiden saamiseksi esiin sekä suomalaisille että kansainvälisille kilpailuareenoille.
Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan suunnilleen noin 200 000 Suomen kansalaista on kertonut ainakin epäsäännöllisesti harrastavansa luistelua.
Taitoluistelun askeleet ovat aina eritasoisia, joten näyttävään taitoluisteluohjelmaan voi kuulua muun muassa erilaisia hyppyjä, piruetteja, tulppeja ja lutzeja.
Vaativat, mutta näyttävät piruetit
Yleisö haluaa nähdä piruetteja. Käytännössä piruetit voidaan jaotella aina kolmeen erilaiseen tyyppiin, joita ovat istuma-, seisoma- sekä vaakapiruetti.
Jos piruetissa on hurjasti kierroksia, runsaasti pyörimisnopeutta ja asennon vaihtoja, niin silloin luistelijan itselleen laatima ohjelma on todella onnistunut.
Onnistuneeseen luistelusuoritukseen tarvita aina useampi tekijä. Tärkeimmät tekijät ovat taitava luistelija ja luistimen terä. Oikeilla luistimilla varustettuna luistelija liukuu jäällä tasaisesti. Hyppyjen alastulot, piruetit ja käännökset ovat aina loistavaa luistelijan, jään ja terän yhteistyötä.
Taitoluisteluohjelmien tärkein ja näkyvin osa ovat useimpien mielestä hypyt.
Taitavasti suoritettujen hyppyjen kuluessa luistelija laskeutuu yhdelle jalalle perushyppyjä varten. Taitoluistelun perushyppyjä ovat muun muass flippi, lutz, axel, ritti, tulppi ja salchow.
Huikeaa taitoluistelusuoritusta voi parhaimmillaan verrata musiikin ja liikkeen onnistuneeseen liittoon. Luistelijan voi havaita liikkuvan täydellisesti taustalla soivan musiikin mukaan, jossa liike toimii yhtenä instrumenttina. Kansainvälisissä kilpailuissa, kuten MM-, EM- tai olympiakisoissa luistelija haluaa tehdä parhaansa esiintyäkseen sekä yleisölle että kilpailun tuomaristolle. Käytännössä luistelija voi jopa ylittää itsensä sitoutumalla suoritukseen, eläytymällä laadittuun koreografiaan ja musiikkiin.