Luistelu
[IMAGE=doRLzdfp2R93.jpg]
Luistelu on urheilulaji, jota voi harrastaa ikään ja sukupuoleen katsomatta kuka tahansa. Luistelun sanotaan olevan hyvää terveysliikuntaa, joka kehittää sekä lihaskuntoa että tasapainotaitoa. Luistelijalla on usein myös hyvä kestävyyskunto, joka tutkimusten mukaan suojaa monilta sairauksilta. Kestävyyskunnolla tarkoitetaan verenkierron, keuhkojen ja sydämen keskeistä toimintaa, jonka tehtävänä on tarjota lihasten käyttöön runsaasti happea. Käytännössä siis, mitä paremmassa kunnossa ihminen on, sitä enemmän kehon lihakset voivat kuluttaa happea.
Luisteluharrastus edellyttää hyvää kuntoa
Jokaisen luistelijan oma kestävyyskunto on yksi keskeinen terveyden mittari, jonka avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä muun muassa valtimosairauksia, sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä. Luistelutekniikan alkeet eli perusteet on aina hyvä hallita ennen säännöllisen luisteluharrastuksen aloittamista.
Luistelu vaatii sekä hyvää psyykkistä että fyysistä kuntoa. Oman kunnon ja jaksamisen seuraaminen on tärkeää, sillä se pitää lajin harrastamisen mielekkäänä. Väsyneenä ei jaksa urheilla, johtuu väsymys sitten mistä tahansa syystä. Taitoluistelijalle tärkeitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi maksimaalisen hyvä hapenottokyky, liikkuvuus ja nopeus.
Ruokavalion koostumus ja energian määrä
Ihmisen perusaineenvaihdunta kuluttaa päivittäin runsaasti energiaa. Ruokailun tuoma lämmöntuotto ja fyysinen aktiviteetti osallistuvat myös päivittäiseen energiankulutukseen. Jokaisen ihmisen kohdalla energiankulutus on erilainen ja sama pätee myös aktiivisesti liikuntaa harrastaviin luistelijoihin.
Taitoluistelijan omaan päivittäiseen ruokavalioon sopii hyvin niin sanottu peruslautasmalli, mutta isompitehoiseen harjoitteluun sopii parhaiten urheilijalle kehitetty oma lautasmalli.
Samanlaisesti treenaavilla ja samalla lailla syövillä urheilijoilla saattaa toisinaan olla aivan erilainen energiankulutus. Geenit, sukupuoli, ikä ja fyysinen aktiivisuus säätelevät myös luistelijan energiankulutusta.
Säännöllisesti urheileva henkilö, kuten luistelija, tarvitsee harjoittelussaan aina oman kehonsa lihaksia. Luistelijan kehonpaino ja harrastuksen säännöllisyys säätelevät energiankulutusta voimakkaasti.
Henkisiä paineita luistelijalle tuo monesti median luoma kuva. Luistelija kokee, että hänen pitää olla esimerkkinä muille eli varsinkin nuoremmille, jolloin hänen on myös aina näytettävä hyvältä. Luistelija voi alkaa säännöstelemään syömisiään liikaa, jolloin edessä on nopea kunnon romahtaminen, painon jyrkkä lasku ja anoreksia. Luistelijan suorituskyky ja vastustuskyky heikkenevät nopeasti, jos ulkonäköseikat ja laihduttaminen tulevat elämään liian tiukalla otteella mukaan.
Sijoittaminen järkevällä tavalla itseensä ja luistelu-uraansa on aina plussaa, joka oikein hoidettuna kantaa pitkälle. Menestynyt luistelija voi sijoittaa halutessaan myös muihin mukaviin asioihin, kuten kiinteistöihin, joiden arvo vain kohoaa vuosi vuodelta ylöspäin. Sijoittamisen ammattilainen
https://tessin.com/fi/ opastaa mielellään, miten sijoittajalle kertyy säännöllistä tuottoa korosta, lainan lyhennyksestä ja osingoista.
Nuoren urheilijan energiantarve
Nuoren luistelijan ja taitoluistelijan ravinnon pitää olla terveellistä ja monipuolista. Ravinto ei saa olla vain kaloreita lautasella, vaan sen pitää antaa säännölliselle liikkujalle energiaa hänen tarvitsemansa määrän verran. Luistelija syö yleensä 5–7 kertaa päivässä, hyvää ravitsevaa ruokaa hänelle laaditun treeniohjelman mukaan. Energiaravintoaineet, rasva, proteiini ja hiilihydraatit, jakautuvat oikein luistelijan ruokavaliossa. Hyvä mieli ja riittävä uni antavat luistelijalle voimaa palautumiseen ja edessä oleviin luisteluharjoituksiin sekä kisoihin.
Taitoluistelu on viehkeä laji
Taitoluistelu on kaunista katsottavaa, jossa taitoluistimilla esitetään ohjelmaa upean musiikin tahdissa. Taitoluistelussa hypyt ja piruetit tulevat aina muodostamaan kiinteän, näyttävän kokonaisuuden.
Taitoluisteluun kuuluu neljä erilaista kilpailumuotoa eli yksinluistelu, pariluistelu, muodostelmaluistelu ja iki-ihana jäätanssi.
Taitoluistelu tuli virallisesti Suomeen jo vuonna 1875, joten hienolla lajilla on pitkät perinteet. Taitoluistelua on kutsuttu kaunoluisteluksi noin 1960-lukuun asti, kunnes Suomen Kaunoluisteluliitto päätti vaihtaa nimensä Suomen Taitoluisteluliitoksi 1970-luvun taitteessa eli vuonna 1968.